Lepo, lepo ,lehmäsein

Vappuu vaa kaikil, illoitaa ja nautitaa simast, ja munkkiloist, lauletaa rullaati rullaatii .
Mei vappu perinteisii kuuluu ain lehmän kanto.  Toiset miehet kantaat eukkojaa, mut mei ikämies kantaa ain vappun lehmän pihalle.

Tään mei lehmän nimi on Ruusu, ja mie oon saant sen miu ihanalt apelt aikoinaa lahjaks ko täytin viikymment. Hää on se ihan isse tehnt, korkeutta Ruusul on sellaset 80 senttii ja pittuutta päälle metri, ja painaakii hyväst kaksymment killoo. Ruusu viettää talvet ain navetas, ja hyvin on helppo hoitoin tää mei lehmä, muutaman vuuven välein vaa tervataa.

Sit Ruusul on hoitajakkii, paimenpoika Pekka, hääkii näit appein töit .
On meil viel hevonenkii, Polle, kokoluokaltaa yli metrin korkunen ja pittuuttakii on reilust yl se metri. Kolmen aikuisen voimal se tuohon siirrettii.

Polle alkaa olla jo aika huonos kunnos, koska suuren kokonsa takia sitä ei kukkaa jaksa siirtää talveks suojaa, mut ei myö raaskita sitä hävittääkkää.
Naapurin lapset aikoinaa kävivät leikkimäs Pollen kans ja sen seläs on ratsastettu varmast koko maailma ympär.
Näis tunnelmis meil vappuu vietetää.

Ensimäiset kukkii jo

Mikä illoinen yllätys tuol puutarhas olkaa, ko tännää pääsin taas sinne tutkiskelemaa kevvään etenemist.                                                                                                                               

Ensimmäiset pienet narsissit kukkiit jo, ne on niit vuuven takasii pääsiäisnarsissei jotka syksyl istutin maaha. Narsissit onkii miun mieleisii kevätkukkijoit. Miul on niit seissämäntoista erilaist lajiketta, nimmii en välitä muistaa, miul o vaa keltasii, valkosii, oranssi reunasii ja kaikenlaisii narsisssei.

Joutessain laskin tännään kaik ne nuput jotka jo ovat esil, ja niit on 1200 eli tulos on komia kukinta.
ja siint puutuu viel satakunta myöhäsii kukkijoit.
Narsissi on siit kiitollinen ko se tekköö ain uuven sipulin siihe entisen vieree ja sit sekkii alkaa kukkimaa ja tekkee uuven sipulin, silviisii muutamas vuuves kymmenest sipulist tulikii äkkiseltää jo kaheksankymment, niiko syksyl yhest mättääst esiin kaivettii, no nyt ne on sit istutettu taas kymmenen ryhmii ja muutaman vuuven pääst narsissei alkaakii olla jo laskematon määrä.
Eikä narsissit kelpaa myyril eikä jäniksil, joten siksikii mie niit suosin.



Muut eellä, mie peräs

Viimeaikoin on mones blogis olt tosi kauniit polkupyörän satulan suojuksii. Paula Kristiinahaa tään muodin sai aikaseks laittamal ensimmäiset issetekemät näytille.
Pithää miunkii tehä sellanen. Ensin vaa piti oppii tekemää niit afrikkalaisii kukkasii, mut onneks on tää netti ja sielt löysinkii selkiän ohjeen.
Täs tulos.

Nuje kukkasten teko olkii sit mukavaa, melkei jäin koukkuu, mielekkäämpii nää on tehä ko ne mummon ruuvut.

Aamusel käytii ikämiehen ja koiran kans lenkil ja löyvettii tällänen möykky,

joka ei oo sit mei koiran jätöksii  vaa ihan oikia pikkuruinen korvasien, siin se ol keskel messäpolkuu.
Miust nähen saapkii siin kasvaa, moise herku pääl ko en ymmärrä yhtää, tuollanen ei voi maistuu hyvält, ja myrkyykii siin on, ihan kamalast..

Sit viel yks kevväinen kuva. Näsiätkii kukkiit tuol messäs tosi kommeest,

Kiitos taas kommenteist ja vinkeist sen veeruska langan suhtee.

Patalakki ja parit sukat

Ikämies on jo kauvan pyytänt minuu tekemää issellee jonkin sortin lakin. Eskuvana hänel ol niist Turhapuro elokuvist se Härski Hartikaisen päätä myöte oleva hupahatun kupu.
Ko en ennää kykene huovuttammaa, ja siint kopan teost jäi sit mustaharmaat lankaa ni virkkasin tälläsen.

Taiskii tulla mielunen, ko hää pittää lakkii yleaikaa pääs. Vähäst tulloo mies iloseks.

Päättelin illal nää sukat, nuo ruskiat on neulottu  Nallest, ja ovat lasten kokkoo, lyhytvartiset  siniset on kokkeilu, jottahaa kummoset sukat tulloo akryylilangast, Novitan veera , ja sanon etten ennää koskaa neulo moisest keinoaineest sukkii.  Pehmiäthää nuo on, mut jotenkii kylmät. Langan ostin ko halval sain, nyt sit mietiskelen jotta mitä moisest vois tehä, antakaapa vikkilöit, viis kerrää on viel varastos.

Sit siint silputus kopeliinist ei tultkaa kassii, eikä ees tuluskukkaroo, vaa tul vaikeuksii astman kans.
Sain osat tikattuu siksakil ja niist palasit lähtee ommellessa kauhiast pöllyy, jote teko siirtyy sellasee vaiheesee ko en saa ärsykkeit mistää muuvalt, nythää pähkinäpensaat pölisee lepän kans kilpaa.

Taskuja, taskuja

Voi että tännää on olt upia päivä, ulkoon on tult oltua ihan koko päivä, puuhailin puutarhas, ja nennäin palo. Ei tuo nykerö nyt mikkää iso oo, mut palo se kuitenkii ja nyt sit kirveltää. Rasvaa oon hölvänt, oikee kunnol.
Kästöitäkää en kerint tehä ko vast illal, lopettelin aloittamani taskut ja täs nää nyt sit on.

Täs ensimäinen, mustast huovast tehty, punasel kantattu. Muistuttaa minnuu meist karjalaisist.

Toine on sit hempeemp värreiltää, siit puuttuu viel nyöri, ko en ennää jaksant alkaa sitä virkkaamaa.
Molemmis on vuorkankaat joten sopivat taas käslaukuiks. Toine lähtee piristämmää kipiää ystävääni, en tiiä viel kump. Päätän huomenis.

Loppu hempeilyks kuva vaaleanpunaisest sinivuokost, niit kasvaa muutama tuol puutarhas, messäs on pari valkostakkii muotoo, jahka kukkivat ni pittää kuvata ja näyttää teill.

Kiitoksii taas kaikist kommenteist, ja Mirjuska ne pienet kerät on seissämän ja puol senttii pitkii ja siin ykstoist paksui.

Mukavaa viikkoo tei kaikil.

Löytöi

Viikol käytii ikämiehen kans kirpparil, tuol naapur kaupuntin puolel, sillä pittäähää tätä kirppar revviirii laajentaa. Löyvettiikii tosi mukava paikka, siel ol uutta ja vanhaa viertyste ja hyvvää sekä huonoo tavaraa sulas sovus.
Nää myö löyvettii.

Sähköurut, ol ensimmäinen löytö, hyväkuntoset ja toimivat. Ikämies ko on ain haaveilt jotta ko hää jääp eläkkeelle ni sit ostetaa soittopeli ja hää alkaa sit tosissaa reenaamaa soittamist. Miekii tykkäsin tuost ajatuksest, ja ko kerran halaval saap, ni pittäähää sillo ostaa. Mei miehet ko on molemmat tosi lahjakkait tuos mussiikis, molemmil on sellain absoluuttinen sävelkorva, mitä se sit tarkottaakii, ko miul ei oo, minkäälaist.
Ainoo homma mikä pit muuttaa ol töpsel, se ko ol sellanen vanhanaikain eikä kovinkaa laillinen näi nykysten sääntöin aikana, mut onneks ikämies on olt joskus Imatran Voimas juoksupoikan ni hää osas sen töpselin vaihtaa.
Nyt tää komeus on mei etteises, ko miust ei oo kantaja kaveriks. Vartutaa ko tullee vahvoi miehii kyllää ni sit urut siirtyyt yläkertaa.

Miekii löysin jottain,

tälläse  vanhan kopeliini, joka nyt on silputtuna tuol tuvan lattial, ko siit pitäs tulla kassi, mut voiphaa tuo olla jot tullee vaa tuluskukkaro.
Sit toine löytö.

Kotikutos pellava kangast, leveyttä on siin 76 senttii ja pittuutta 150senttii. Iha käyttämätöntä ja pesemätöntä. Mitä tuost sit tullookaa se on viel pimennos, mut tosi löytö.

Kiertäkääpä viikonloppun kirppareit ja nauttikaa kevvääst.

Sininen tasku

Ihastuin nuijen taskuin tekkoon ja tein uuven, sinisen

Pohjana ol nytkii niit isse huovutettui , toisii tarkotuksii aijottui töit. Täst harmaastkii pit tulla vaik mitä, mut niiko jo tiiättekkii tul tasku. Kukka on tehty askarteluhuovast, käin eile Tiimarist niit ostamas ,montaa eri värrii .Kaapist löyty just sopivan pitunen pätkä vinokanttii ja reunat laitoin siint.
Aikonaa nuoren ostin issellein riihipaijan, joss tuo pirtanauha ol vyönä ,no paijan kulutti aikamiespoika nuoren miehen tyttökylil, loppuu ja tuost nauhast tulkii hyvä ripustusnauha. Tähä taskuu mie laitoin kankaisen sisäpuolen, ko tätä voip pittää vaik pienen käslaukkun.

Ai ko mie eile nauroin ikämiehen ilmeel. Kassokaas ko mie ostin sielt Tiimarist näit pienii sulosii lankakerrii,

ja sit koton sanoin ihan siin saijun juonnin aikan, jotta mie muute ostin sit kymmenen kerrää lankaa.
Ikämies kasso minnuu, ko vähäjärkiin, saijukuppikii alko täristä käes, "mitä sie eukkosein sanoit, jotta kymmenen kerrää, mie tuun kyl hulluks nuijen siun lankois kanssa, entisiikii on pussit ja kaapit  täynnä .....
Mie nauroin ihan hillittömäst ja armahin miestäin jolt jo savukii alko nousta korvist, "kasso tälläsii pienii kerälöit mie ostin, nää ei maksantkaa ko viis euroo, jot ole sie huoleti"
Sit alkoo hääkii jo naurammaa, ja kehu minnuu nuukaks ostajaks.
Mut pitkin iltaa mie ain välill nauroi ukkoin ilmettä, harmi ko en älynt kuvata sitä.

Oikei iloist päivää teil kaikil.

Koppa langasta

Lauantaisel kauppareissul eksyin taas lankahyllylle ja sielt tul mukkaa  Novitan essi, lankaa. Puolet puuvillaa ,puolet akryylii. Mukavan olost ja helpost virkattavaa lankaa ja edullist.
Virkkasin siit kopan,

kaksinkertaisel langal, virkkuukoukun koko ol 6. Kopan reunan mie oon tehnt kaksinkertaiseks,ko muute se ei ois pysynt tanakast pystys. Korkeus on kolmetoist senttii ja halkasia on kakskytviis. Lankaa siihe män sellaset 250 rammaa. Eihää tuol oo viel  mittää käyttöö, mut aika tavaran ja nii eelleen. Jotenkii nuo virkatut kopat kiehtoot minnuu.

Viel yhet kukkaketo sukat, nää ol muistaaksee nimeltää krassi, ostin langan niit neulottui pääsiäismunnii varte. Mut tulkii tehtyy sit sukat.

Ulkon sattaa vettää, solkenaan, hyvähää se on, lumet saap kyytii.

Merkki se on tämäkii

Arvatkaapa ystävät mikä "kevväinen merkki" se tuoss kuvassa on ?

Ihan oikei, siinhää on pesukonneesee vahinkos joutunu aidost villast neulottu pasker, huopuneena muodottomaks kivikovaks möykyks.

Eikä sitä saant ennää millää kiskottuu ommaan kuosiisa, tais tulla kenkälankin levittäjä siit paskerist.

Sen joutuminen konneesee on taas sellanen mysteer jota ei ees isse Serlokki Holmes saa selville.

Mut onneks nyt tarkenoo jo paljainpäin, ja talvivaattet joutaat  komeroo.

Sit ihan oikeit kevväisii asioit.

Pellonlaijalt löyty jo ensimmäiset sinivuokkoset, ai ko ne ain sit sykähyttäät. Vielhää nuo ovat  hentosii ja karikkeen kätkös, mut kuitenkii luppaavat kevvään etenevän ja kesän tulevan.

Ja jouluruususkii on jo iso nuppu ja toisii puskoo maast. Mie sit tykkään jouluruusuist, niit onkii puutarhas monta, ostettui ja isse kasvatettui, mut nii niist tykkäät hiiretkii. Ne pirulaiset syövät uuvet nuput, ja jos meinaan saaha siemenii ni niijen kypsymist pittää vahtii, muuten hiiret syövät nekkii.

Mut ain kaikes on hyvääkii, hiirten jälilt löytyy sit taimii millo mistäkii.

Usottava se on jotta talvi on taittunut, nytkii vessatteen ansiost lumi sullaa melkei silmis.

Oikei iloist kevväist viikonvaihetta teil kaikil, ja kiitoksii kommenteist.

Puikko tasku

Minnuu ko on häirint nuo pyöriät puikot, ain ne tuntuut olevan solmus ja vikapaikas. Kästyökoris lankoin kans ihan sekas.
Täs taannoin näin ko siel Srömpsöös tekkiit sellasen irtotaskun, siint sain idean puikkopussii.

Vanhast pilalle menneest huovutustyöst leikkasin pohjan. Kukan terälehet on miun vanhan takin kauluksen sisäpuolelt ja niijen reunat mie virkkasin villalangal.Vihriät lehet ja keltanen keskusta on yhest aikasa eläneest huopahatust. Kunnon kierrätyst siis.

Keskustankii reunat mie virkkasin ja kiinitin sen solmupistoil, terälehet on kiinnitetty ketjupistoil.

Samal täs tul harjoteltuu noit erilaisii pistoloit, varspistoikii käytin yläreunan  koristammissee.

Yläreunan taitteen läpi pujotin nyörin jonka avul pussukan saap kiinni kästyökorin  reunaa.
Nyt on pyöriät puikot hyvä järjestykses ja poissa korist.
Eihää tää mänt niiko Srömpsöös, mut tyytyväinen oo.

Sinist ja punast

Nyt ko oon joutunt huilailemmaa noije kinttujen takia ni neuloskelin vähäsen,

Ensin kahet lapsosten sukat, ihan pienis on vaa seissämän silmukkaa puikol ja nuis isommis on kymmenen. Ol metkaa kuttoo tuollasii pikkusii, ko siit on aikaa ko viimeeks oon tuollasii tehnt.

Lankan ol molemmis väreis sitä tuttuu Jukolan poikain lankaa.

Punasest langast tein kans lapsen sukat ja kaksinkertaisest langast synty aikuisen lovikkaat.

ja loppulangoist virkkasin viel kaks patalappuu, nyt on sit siniset ja punaset langat käytetty.

No ensviikol lähen Anttilaa, ni eiköhän sielt taas jonkinlaisii lankoi mukkaa tartu.

Ko on huomant jottahaa lankahyllyis on joku semmonen ihmeen vetolaite, joka ain vaa kiskoo miut luoksee,eikä lakse irti enneku on muutama kerä ostoskoris,  onks muil sammoi tuntemuksii?

Aikamiespoika kotoon käyves asens tähä miun blokkii sellase mittarin jost näkkyy kui monta tääl käyp.

Tää ei tosin oo kovinkaa tarkka mittar ko rekisteröip kaik tapahtumat, mut miulle tul tieto jot sellaset 20-40 lukijaa käyp päiväs. Mie oon sanaton, ja kovin, kovin ilonen ja kiitollinen.

Kiitoksii mukavist kommenteist ja aurinkoisii päivii kaikill lukijoil.

Arki alko

Päsiäinen on takanapäin, ja arki alko. Vaik meil orttodokseil juhlakaus jatkuukii ain helluntaihi saakka. Aikamiespoika läks kottiisa uus rastamyssy pääs.

Ol aika hankalaa tehä tuost pussukast tarpeeks iso jotta hänen paksu ja lantiol asti ulettuva rastasa mahtuis sinne sissää. Mut hyvin käi. Poika ol tyytyväine ja se kai täs onkii se tärkein asii.

Täs hänest ja myssyst viel sivukuva. Lankahaa ol sitä Novitan Hanko puuvillalankaa.

Sitä men suunnillee 80 krammaa eikä olt hullunpaa neulookkaa.

Eilisest reissust on vielkii kintut kippeet jote mie kävelen hyvin, hyvin hittaast, mut kävelen kuitenkii.

Sitä ko ain siin innostukses unohtaa jottahaa kottiiki päin pittää jaksaa kävellä.

Kiitos teil taas kommenteist, mukava ko käytte lukemas.

Karkureissu

Tänä aamun on olt nii lopen upia sää, pakkast vajaa  kymmenen ja hanget hohtaat ko timantit.
Perhe  makas, ko mie aamu saijuu join ja sain omast mielest hyvänkii idean.
Mitähää jos lähenkii yksin kuvausreisuu. Ajatus tuntuu nii hyvält jot nopiast vaa vaatteet päälle ,kamera mukkaa ja ulos.
Teeret kujers ja mustarastaat laulo haikiast ko mie suunnistin pitkin peltoi, parin kilometrin pääs olevalle niittymökil.

joka oottel minnuu suurten puitten katvees.
Tää mökki on jottai 80 ja sadan vuuven välilt. Siin on ain yövytty ko ihmiset ovat olleet näil messä niityil heinän teos.

Ovi ol repsahtant saranoiltaa, ja luuta ol laitettu ovee vaste, ennehää tää ol merkki jot talonväki ei oo koton mut kulkijat saavat männä sissää, niipä miekii pujahin tuost oviaukost sissää maailman  ihaninpaa pienee mökkii, miust siel vois asuu nytkii kaik haltiat ja tontut.

yhes nurkas ol vanha takkakii, keittokoukkuinee, aivan mielettömän komia, oikei ois tehnt miel tulet siihe laittaa ja vaik kohivt varistaa.

Pääskyt oliit pesän laittaneet tuvan katto ortee, sielhää hei on hyvä ollu poikasii kasvattaa, turvas haukoilt ja harkoilt.
Sit käi vanhanaikasest,kamerast loppu akku. Harmitti,ja suututti, kui mie en älynt koton tarkastaa aukun kapasitettii vaa ampasin hullun lailla matkaa.
Toinenkii harmi käi, jalkoi ja selkää alkokii kivistää siihen mallii jot ol pakko soittaa ikämiehel ja pyytää appuu, kotimatkaa varte. Hää olkii jo arvant jotta nyt on emäntä lähtent omille poluillee ko tupa ol tyhjä ja miun kepit poissa.
Nolona mie sit ikämiest oottelin ja yhes köpöteltii kottii . Kylhää hää jottain mäkätti karkaamisest ja mie lupasin sormet ristist etten koskaa ennää livistä, ai mie vai ? :)

Pääsiäistä

Teil kaikil mukavil lukioil ja kommentein jättäjil  mie toivottelen oikein oikein iloist pääsiäist. Auringon paistetta ja lämpöö.

Aikamies poika tul kottii ja toi tuliaisin miul uuven kauniin ikonin, ylösnousemus nimeltään.

Tänä iltan lähetää koko pere kirkkoo kiertämää, ja kokemaa pääsiäinen.

Kui hyvält tää tuntuukaa ko kirkos lauletaa  monel eri kielel.

Kristus nousi kuolleista,

kuolemalla kuoleman voitti

haudoissa oleville elämän antoi.

Rankkaaha se on ,mie myönnän ko yöl ollaa monta tuntii kirkos, mut silti sen halluu joka vuos ain uuvestaa kokea. Sit koton aamuyöst keitetää saijuu, syyvää pashaa, ja nautitaa herkkuloist, paasto on päättynt ja iloinen juhla alkaa jos myö toivotettaa toisillemme

KRISTUS NOUSI KUOLLEISTA--TOTISESTI NOUSI

Veikeä veska

Täs ko tult seikkailtuu blogien ihmeellises maailmas, ni errääl seikkailul löysin sellasen ko HURJA-HANNAN VÄKERRYKSIÄ  siel hää kerto kui ol tehnt siint Novitan purost neulomal ja huovuttamal isselleen kassin.
Miul ko niit hamstraamii lankoi viel ol jokunen kerä jälel ni aattelin kokkeilla,

Virkkasin kaksinkertaset langast pohjan ja keräsin sit kutosen pyöriäl puikol silmukoit sellasen 115 kipaletta. Korkeuveks neuloin kaksinkertasel langal 33 senttii ja leveyttä ol 37, remmin pittuus ol 96 ja lipan 26 sentii lipan reunat mie viel virkkasin kauttaaltaa.
Yläreunan  neuloin kaksinkertaseks, ja ompelin sen sit kii. Remminkii mie ompelin kassin sisäpuolelle  oikein tiukast, jotta huopuis hyvin sit reunan kans yhtee.
Nakkasin konneesee 40 asteesee ja kone rumpsuttel kaks tuntii.
Hyvin huopu

Sit venyttelin vanhoin kirjoin avulla sen oikian kokoseks ja annoin kuivaa yön yli tuos mei liitan pääl.

Tällänen siint sit tul. Valmiit mitat on ,korkeus 16 , leveys 27 , remmi 80 ja lippa 14 senttii.

Miust oikein mukava pien kassi, meinaan pyhien jälkee ommella sisäpuolel viel vuorkankaan, ni tulloo vähä napakammaks, remmi ois saant olla hiukan tanakamp, mutta eipä tuossa taijeta maitopurkkei kannellakkaa, ihan vaa jottai pientä.

Lankaa män 7 kerrää.

Pitsisukat

Tulhaa se takatalvi sittenkii, aamusel ol kaik sulat paikat lumen peitos, nyt alkaat hiljallee sulamaa.
Sitä sanotaakii jot uus lumi on vanhan turmaa.
Tännää alkaa myös suurviikko, piinaviikko, pääsiäisviikko,ihan mite kukakii sitä kutsuu.
Ennää viikko ni paasto on ohi ja alkaa pääsiäisen ilo.

Sainkii hyväst just enne suurenviikon alkuu melkei kaik kästyöt tehtyy,

niiko nää miun ensimmäiset pitsisukat. Oi että niis ol hommaa. Koitin löytää kaikist helpoimman mallin, essin sielt Ullan sivuilt, montaa kokkeilin, mut ain män pielee. Sit löysin tään, alunperin tän nimi ol Lyyra, mut mie muutin sitä vähä, tein pitkän kuvion niien lyhviin siast.
Opin mie ainakii purkamaa, ko millo loppu silmukat kese,millo niit ol liikaa, sit huomasin jot silmukka olkii tipahtant ja pit purkaa melkei valmis sukka. Mut täs nää nyt on. Saattaa olla jot jossai vaihees teen toisetkii.
Lankan ol Nallee.

Talvel ol mones blogis tälläsii tossuloit, ja miekii sit sain nää valmiiks. Helpot ol tehä, mut kenelt tää ohje on sitä en ennää muista.
Kesen on viel se aikamiespojan rastamyssy, sitä ko pittää sovittaa, mut onneks poika tulloo koht kottii ni kerkiin senkii ennen pyhhii tehä, sit viel alottelin laukun tekkoo, mut kassotaa nyt.

Kiitos taas kommenteist ja toivon teil kaikil rauhallist pääsiäisviikkoo.

Tuliaisii

Ihan ol pakko tännää tulla uuvestaa ja laittaa teil kuva ,ko sain apeltain mukavan lahjan. Ikämies sen toi tullessaa, hä ko käi kotiseuvullaa.

Miun appein tekkee puust kaikenlaisii hauskoi patsait, nyt sain tälläsen jos ukko ja akka istuut hatut pääs.

Nää polletkii on appein tekemii. Mie ain ihhailen näit hänen töitää, ja sitä kui jostain halost saaha tehtyy hevonen, tai hauska patsas, miul ko halko on halko ja monel muulkii halol vaa lämmitettää tuppaa.